|
Tarkoitukseni on kerätä tälle sivulle kaikenlaisia ohjeita
opiskelijoille. Otan mielelläni vastaan
kommentteja ja ohjeita. Tarvittaessa vastaan myös mielelläni kysymyksiin
ja yritän neuvoa parhaani mukaan.
Ohjeet lyhyesti (linkeistä alla oleviin pidempiin
selityksiin):
3. Opintolaina ja milloin sitä pitäisi ottaa +
Opiskelun suunnittelu
4. Tenttisopimukset ja muu
kommunikointi
5. Kirjoittaminen on paras tapa
oppia
6. Lukeminen ja merkinnät kirjoihin
7. Listaa kirjoja
8. Opinto-oikeuksien ja
tukikuukausien lisääminen
9. Valitse oikea (pää)aine
ja aihe
10. Valitse graduaihe ajoissa!
11. Sivuaineita
12. Opiskele
kieliä
13. Kriittistä ajattelua ja hyviä
lehtiä
14. Nuku hyvin ja elä terveesti
15. Lyhyillä keskittymisjaksoilla jaksat, joten tauota
lukeminen oikein
16. Pyydä kopio hyvistä
tenttivastauksistasi
17. Pyydä apua kun tarvitset
sitä
18. Linkkejä muihin vinkkeihin
Poistin ensimmäiset 2 neuvoani (joiden takia tämän
sivun alunperin loin), koska kuulemani mukaan opintotukea on
heikennetty niin että nuo neuvot eivät enää ikävä kyllä
päde.
3.
Opintolaina ja milloin sitä pitäisi ottaa + Opiskelun
suunnittelu
Opintolainan takaus on osa opintotukea. Se on
sidottu opintorahakuukausiin, eli sitä voi saada vain niiltä kuukausilta,
joilta nostaa opintorahaa. Tästä seuraa, että jos opintorahakuukautesi
näyttävät kuluvan loppuun ennen kuin ehdit valmistua (esim. gradun
tekemiseen on hyvä varata ainakin ihmistieteissä jopa kaksi vuotta), et
lainaa saakaan enää kun sitä eniten tarvitsisit. Niinpä kannattaa
suunnitella jo heti alusta lähtien opiskeluaikatauluaan alusta
valmistumiseen asti. Jos sitten gradun aihepiirikään ei ole tiedossa kun
tukea on enää vuodeksi, kannattaa ottaa lainaa, jos ei muualta rahaa saa.
On erittäin hyödyllistä säännöllisesti päivittää opintosuunnitelmaa ja
yrittää pitää se mahdollisimman realistisena.
4. Tenttisopimukset ja muu kommunikointi
Tämä pätee
kommunikointiin yleensäkin: muotoile kysymyksesi yksinkertaisesti ja niin,
että niihin voi vastata (niin haluttaessa) joko "kyllä" tai "ei". Näin
saat helposti vastauksen, joka on myös harvinaisen selvä.
Usein on
tarpeen tehdä erillissopimuksia kirjatenttien suorittamisesta. Jos
ehdotuksesi on järkevä, se luultavasti menee läpi. Esitä siis ehdotuksesi
selvästi ja niin, että siihen voi vastata myöntävästi tai
kieltävästi.
5. Kirjoittaminen on paras
tapa oppia
Kannattaa pyrkiä kirjoittamaan opiskelun alusta
lähtien mahdollisimman paljon. Näin oppii paitsi asian, myös
kirjoittamaan. Kirjoitustaito on hyödyksi ainakin pro/seminaari- ja
graduvaiheessa. Voit erillisisopimuksin kirjoittaa esim. kirjatentin
sijasta kirjoitelman aiheesta. Tämä luultavasti hyväksytään, koska
vastaanottajan ei tarvitse silloin keksiä kysymyksiä tai lukea
epämääräisiä, käsinkirjoitettuja vastausyritelmiä sellaisiin. Usein
kurssien suorittamiseen kuuluu myös esseiden (ei-tieteellinen, mutta
asiallinen, omatyylinen teksti) tai (tieteellisten) kirjoitelmien
tekeminen. Molemmat ovat hyvää harjoitusta. Myös luentopäiväkirjoja
saatetaan teettää, mutta ainakaan itse en niitä suurella innolla
kirjoita.
6. Lukeminen ja merkinnät
kirjoihin
Lukeminen on välttämätöntä, mikä lienee
itsestäänselvyys. Samasta asiasta kannattaa lukea useita kirjoja, jolloin
toisto on monipuolisempaa ja sanojen sijasta toistuu asia
(repetitio est mater studiorum). Ainakin peruskurssikirjat olisi
hyvä lukea, vaikka suorittaisikin kurssit luennoilla - perusta on tärkeä
(tämä on erityisen selvää ainakin filosofiassa). Perusteisiin kannattaa
muutenkin palata aina välillä (filosofiassa siis filosofian historiaan ja
johdatusteoksiin). (Olen myös kirjoittanut englanniksi jonkinlaisen
tekstin filosofian opiskelusta.)
Tärkeimmät kirjat kannattaa ostaa, jotta niitä voi tarpeen mukaan
tutkia myöhemmin milloin vain. Niihin voi myös tehdä omia merkintöjä.
Alleviivausta ei kannata käyttää - eikä ainakaan kirjaston kirjoja
pitäisi alleviivata. Jos teet merkintöjä kirjoihin, joita et omista, tee
ne lyijykynällä - ja vain marginaaleihin. Ymmärrät kyllä,
jos luet kirjaston kurssikirjoja.
Tieteellisiä kirjoja ja
artikkeleita kannattaa lukea melko paljon. Niistä kannattaa katsoa,
miten viittaukset ja lähde- & kirjallisuusluettelot on tehty.
Kannattaa tutustua myös sisällysluetteloihin ja muihin luetteloihin.
Minkälaisia ratkaisuja käsittelyssä ja rakenteessa on tehty? Kannattaa
tutustua graduihin ja väitöskirjoihin, tai ainakin niiden muodollisiin
puoliin, sekä niistä annettuihin lausuntoihin. Mihin lausunnoissa on
kiinnitetty huomiota?
Romaaneja ja novelleja kannattaa lukea
oppiakseen tyyliä ja rakenteita, sekä parantaakseen sanavalikoimaansa.
Niistä oppii ehkä tieteellistä kirjallisuutta paremmin retoriikkaa, mikä
on tarpeen ainakin, jos haluaa muiden pitävän kirjoituksistaan - jolloin
he todennäköisemmin viittaavat niihin tai jopa lainaavat niitä.
Olen
muodostanut joitakin lajiteltuja listoja suosittelemistani kirjoista.
Niihin löytyy linkit filosofiasivultani.
7. Listaa kirjoja
Kannattaa ylläpitää listaa lukemisen
arvoisista kirjoista. Ota muistiin suositeltujen tai hyviä arvioita
saaneiden kirjojen nimet ja tekijät, sekä ainakin julkaisuvuosi. Käy läpi
hyvien kirjojen ja artikkelien kirjallisuusluettelot ja etsi niistä
listaasi kiinnostavia teoksia. Vaikka et voisikaan hankkia tai lukea
kiinnostavaa kirjaa juuri nyt, voit myöhemmin selata listaasi ja palata
vaikka aiheeseen, johon aiemmin ei aika riittänyt. Helpottaa huomattavasti
tutkimusta ja sopivien teosten etsintää kirjastoissa.
8. Opinto-oikeuksien ja tukikuukausien
lisääminen
Valitessasi opiskelupaikkasi voit valita vain yhden
opiskelupaikan (pääaineen), mutta tämä ei tarkoita, ettei sinulla voisi
niitä olla useampia yhtäaikaa. Niitä voi saada vain yhden vuodessa.
Saatuasi yhden tutkinnon valmiiksi, saat toista tutkintoa tai
jatko-opiskelua varten 15 tukikuukautta lisää (jos sinulla siis on, tai
jos tässä vaiheessa saat, kyseisen opinto-oikeuden). Ikävä kyllä, mutta
tietysti, lisätukikuukaudet saa vain yhden kerran.
9. Valitse oikea (pää)aine
ja aihe
Opiskelu on helpompaa ja kiinnostavampaa, jos
valitsemasi oppiaine ja tutkimuksen aihe todella kiinnostavat sinua. Ei
välttämättä ole huono idea lähteä vain opiskelemaan välittämättä aineesta,
mutta silloinkin kannattaa pian yrittää löytää se oma juttu. Ei kannata
hakata päätä seinään, jos valitsemasi aine ei oikein kiinnosta tai tuntuu
väärältä. Välivuosi voisi auttaa. Esim. filosofian sekä aate- ja
oppihistorian lukeminen voivat auttaa kiinnostavan alan löytämisessä, jos
muuta ei keksi.
10. Valitse graduaihe
ajoissa!
Kun olet löytänyt alasi, etsi pian myös
tutkimusaiheesi. Mitä pikemmin sen löydät, sen parempi, sillä voit alkaa
lukea aiheesta ja voit vielä ehtiä vaihtaa sitä, jos on syytä. Kannattaa
lukea aiheesta paljon, hiljalleen muokaten omia kysymyksenasetteluja, ehkä
myös mahdollisia otsikoita. Mitä enemmän tiedät aiheesta, sitä helpompi on
keksiä tutkimuskysymys ja löytää aiheesta lisää. Kannattaa tehdä aiheesta
kirjoitelmia ja seminaareja, jotta gradua varten on jo valmiiksi työtä
tehtynä, eikä se yllätä liian pahasti. Kannattaa käydä jo opiskelun
alkuvaiheessa hieman kurkistamassa edeltäjien graduja.
11. Sivuaineita
Aate- ja oppihistoria
on erittäin hyödyllinen sivuaine kaikille. Siihen sisältyy kurssi
filosofian historiaa, mutta filosofiaa kannattaisi kyllä lukea sen
lisäksikin ainakin perusopintojen verran. Filosofia on paitsi sivistävää,
myös helppoa ja hauskaa:-)
Yleinen historia on myös erittäin hyvä
yleissivistävä aihe (ja varsin hyvä etenkin filosofian opiskelijoille).
Historian opiskelijoille hyödyllinen, ellei jopa välttämätön, sivuaine on
"Latina ja antiikin traditio", ainakin jos Euroopan historia on
kiinnostuksen kohteena.
Mahdollisen tulevaisuuden kannalta hyödyllinen
olisi varmaankin opettajankoulutus.
Laitoksilla on sivuaineista omia
ohjeita.
Niiden lisäksi kannattaa selailla eri tiedekuntien
opinto-oppaita ja saitteja, koska niistä voi löytää jotain
kiinnostavaa.
12. Opiskele
kieliä
Englanti on nykyään tieteen kieli ja muutenkin globaali
kieli - ja siten välttämätön käytännössä kaikille. Lisäksi kannattaa
hyödyntää kielten opiskelumahdollisuuksia ja oppia uusia kieliä, sillä
opiskeluajan jälkeen se on paljon vaikeampaa. Euroopan historian
opiskelijat tarvitsevat latinan lisäksi luultavasti kreikkaa, italiaa,
ranskaa, saksaa ja espanjaa, tai ainakin joitakin näistä. Koska 60%
maailman väestöstä on aasialaisia, ei varmaan haittaisi osata myös jotain
sikäläistä kieltä, etenkin jos haluaa bisnesuralle.
13. Kriittistä ajattelua ja hyviä
lehtiä
Jokaisen yliopistolaisen luulisi olevan kiinnostunut
kriittisestä ajattelusta ja tieteellisestä skeptisismistä. Tieteellistä
skeptisismiä edustaa Suomessa Skepsis ry (Skeptikko), jonka esikuva
on jenkkien CSICOP (Skeptical Inquirer). Vapaa-ajattelua ja
Sekulaaria Humanismia edustavat Suomessa ainakin Vapaa-ajattelijain liitto
(Vapaa ajattelija) ja humanistiliitto, maailmalla etenkin Council
for Secular Humanism (Free Inquiry). Olen listannut saitilleni lehtiä ja kirjoja
näistäkin aiheista. Linkkisivullani on linkkejä
etenkin näitä asioita käsitteleville sivustoille.
14. Nuku hyvin ja elä terveesti
Uni on
oppimisenkin kannalta tärkeää, joten opiskelija tekee töitä
nukkuessaankin. 10 tuntia unta on monille aivotyöläisille tarpeen, eikä
"pitkään" nukkuminen siis ole laiskottelua. Muutenkin on syytä elää
terveesti, sillä sairaudet ja lihaskivut yms. voivat estää keskittymisen
kokonaankin, joten ainakin kevyt liikunta on tarpeen niiden estämiseksi.
Samalla on hyvä "hapettaa aivonsa", mikä on myös ilmeisen tärkeää. Tupakka
aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja alkoholi tyhmentää, etenkin paljon
käytettynä (vanhemmiten se aiheuttaa luultavasti myös dementiaa), mutta
kevytkin liikunta, kuten kävely, voi toimia tehokkaana stressin
lievittäjänä. Ruuan monipuolisuuskin (esim. raudan saanti) voi olla
oppimisen kannalta merkittävä tekijä.
15. Lyhyillä keskittymisjaksoilla jaksat, joten tauota lukeminen
oikein
Keskittymiskyky on kaikilla rajallinen, eikä kannata
yrittää pinnistellä pidempään kuin sitä riittää. Tauottamalla opiskelun
sopivasti (esim. puoli tuntia lukemista ja sitten 15 minuuttia liikuntaa
ennen seuraavaa pätkää), sekä vaihtelemalla eri tehtäviä ja kirjoja voi
maksimoida keskittymisen ja siten opiskelutehon.
16. Pyydä kopio hyvistä
tenttivastauksistasi
Sinulla on oikeus saada kopio tekemistäsi
tenttivastauksista. Niistä voi olla hyötyä myöhemmin (koska voit käyttää
niitä vaikkapa artikkelin lähtökohtana), joten ainakin hyvät vastaukset
kannattaa kopioida säilöön.
17. Pyydä
apua kun tarvitset sitä
Apua voi saada yliopiston tai kirjaston
henkilökunnalta, muilta opiskelijoilta, tai muilta ihmisiltä. On niitä
ongelmia muillakin ja useimmat ihmiset auttavat mielellään.
Ongelmat eivät ratkea itsestään, joten tarvittaessa on parempi etsiä
apua kuin jäädä yksin ongelmiaan vatvomaan. Avun pyynnössä ei ole mitään
hävettävää, pyytämättä jättäminen voi olla tyhmää.
18. Linkkejä muihin vinkkeihin
http://www.oppiminen.utu.fi/
|